Basisti ja kitaristi olivat yhdessä kalastamassa.
Työt tahtoivat jäädä kokonaan kitaristin harteille, kun basistilla oli koko ajan jano. Lopulta basisti sammui. Kitaristi koppasi kourallisen perkaamiensa kalojen sisälmyksiä ja pisti ne basistin housuihin.
Kun basisti lopulta heräsi, hänen vatsansa oli kamalassa kunnossa ja hän kompuroi sivummalle tarpeillensa. Kului tovi, ennen kuin hän palasi kalmankalpeana ja sanoi ääni väristen:
”Ei helkkari, kun oli karmea ripuli. Paskansin suolenikin ulos, mutta onneksi sain tungettua ne takaisin. ”